Helsinki on Suomen suurin ja tunnetuin kaupunki. Onhan se ollut pääkaupunki jo kahdensadan vuoden ajan. Helsingin alkuvaiheet olivat kuitenkin melko vaatimattomat. Helsinki perustettiin vuonna 1550, jolloin Suomi kuului Ruotsin valtakuntaan. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa toivoi Helsingistä Itämeren kaupan kilpailijaa Tallinnalle, joka kävi vilkasta kauppaa muun muassa Venäjän kaupunkien kanssa. Helsinki ei kuitenkaan kuulunut vakiintuneisiin kauppaliittoihin, eikä pikkuinen kaupunkipahanen vaikeakulkuisen matkan takana pystynyt houkuttelemaan kauppiaita. Helsinki ei ollutkaan aluksi mikään menestystarina. Vaikka kuningas määräsi lähiseutujen porvareita muuttamaan kaupunkiin, Helsinki kasvoi hitaasti, ja sen paikkaakin jouduttiin siirtämään 1600-luvulla. 1700-luvulla Suomenlinnan linnoituksen rakennuttaminen toi Helsinkiin toimeliaisuutta ja vaurautta, mutta kaupunkia koettelivat kulkutaudit ja Venäjän hyökkäykset.
1800-luvun alussa Suomi siirtyi Ruotsin alaisuudesta Venäjän hallintaan. Tällöin Helsingistä tuli Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki. Sen asukasluku oli silloin vaatimattomat 4000 asukasta. Entinen pääkaupunki Turku sijaitsi kuitenkin liian lännessä ollakseen helposti Venäjän valtakunnan ulottuvilla. Lisäksi Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna oli pääkaupungin puolustukseen soveltuva. Pääkaupungiksi muututtuaan Helsinki alkoi viimeinkin kehittyä oikeaksi eurooppalaiseksi kaupungiksi, ja vuonna 1840 siellä oli jo 20 000 asukasta. Helsingin komea empire -tyylinen keskusta on muisto tältä ajalta.
Itsenäisen Suomen pääkaupunki
Maailmansotien jälkeen itsenäinen Suomi haki paikkaansa maailman ja Euroopan kartalla. Helsinki joutui vaativan tehtävän eteen vuonna 1952, kun kaupungissa järjestettiin olympialaiset. Sodasta vielä toipuvalle kaupungille tämä oli suuri ponnistus. Kisajärjestelyt onnistuivat kuitenkin hyvin, ja tyytyväiset kisavieraat auttoivat nostamaan Suomea maailmankartalle modernina osana Eurooppaa. Ihmisten muuttaessa työn perässä maalta kaupunkeihin Helsingin väkiluku jatkoi kasvamistaan, ja 60-luvulla siellä asui jo puoli miljoonaa ihmistä. Väkilukua kasvattivat myös kuntaliitokset.
Vaikka olympialaisia ei Suomessa olekaan järjestetty kuin kerran, suuret kansainväliset tapahtumat ovat nykypäivän Helsingissä arkipäivää. Esimerkiksi Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä kasvuyritystapahtuma Slush kokoaa nykyään kaupunkiin enemmän messuvieraita kuin Helsingissä oli 1800 -luvun puolivälissä asukkaita. Helsinki kasvaa ja kansainvälistyykin jatkuvasti. Parantuneet liikenneyhteydet ja Euroopan Unionin mahdollistama vapaa liikkuvuus ovat tehneet Helsingistä varteenotettavan vaihtoehdon opiskelumahdollisuuksiaan tai uravaihtoehtojaan kartoittavalle eurooppalaiselle.
Pienestä, vaikeasti saavutettavasta takapajulasta, johon kuninkaan piti määrätä porvareita muuttamaan, on kuljettu pitkä matka. Nykyään sekä museona että asuinalueena toimiva Suomenlinna ei enää pyri karkottamaan tulijoita, vaan se on ainutlaatuinen Unescon maailmanperintökohde, joka houkuttelee kallioilleen turisteja ympäri maailmaa. Helsingin historiasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti vierailla myös Helsingin kaupunginmuseossa, jonka näyttelyissä pääsee tutustumaan elämänmenoon menneiden aikojen Helsingissä. Museo sijaitsee Aleksanterinkadulla, Helsingin vanhimmassa korttelissa, joka on jo itsessäänkin hieno tutustumiskohde.