Helsingissä Mannerheiminkadun eteläpäässä sijaitseva ruotsalainen teatteri, eli “Svenska Teatern” on ruotsinkielisen yleisön kansallisnäyttämö Suomessa. Se on eräs kuudesta ruotsinkielisestä ammattilaisteatterista Suomessa. Nykyisen ruotsalaisen teatterin rakennuksen suunnitteli kuuluisa venäläinen arkkitehti Nicolai Benois vuonna 1866. Aiempi teatteritalo oli C.L. Engelin suunnittelema puinen teatterirakennus, joka kuitenkin purettiin. Nykyisen ruotsalaisen teatterin paikalle rakennettiinkin hieno kivitalo, jossa uusi teatteri sijaitsi, tämä kuitenkin pian paloi maan tasalle. Sisäpuolelta Benoiksen rakennuttama nykyinen teatteritalo, erityisesti konserttisali, yleisön istumapaikkoja myöten, on suorastaan silmiä hivelevän upea, klassista kaavaa noudatteleva estradi joka yhdistelee hienostuneesti punaista ja kultaa. Vuonna 1936 rakennus modernisoitiin ulkopuolelta ja tämän kunniakkaan urakan saivat hoitaakseen kuuluisat suomalaiset arkkitehdit Saarinen ja Eklund. Palataksemme kuitenkin teatterin alkuvuosiin, jo vuonna 1867 perustettiin ammattimainen teatteriyhteisö, joka otti tehtäväkseen teatterin pyörittämisen, ja aina siitä lähtien on teatterissa ollut vakinainen ohjelmisto. Sama teatteriyhteisö johtaa yhä edelleen teatteria, valitsee johtohenkilöt sekä on taloudellisessa vastuussa teatterin pyörittämisestä.
Teatteri on Suomen ruotsinkielisen väestön kansallisteatteri, ja se palvelee välittömästi noin 40 000 ruotsinkielistä jotka asuvat Helsingissä, koko maassa ruotsinkielisiä on noin 5 prosenttia. 1900-luvun alussa teatterin työntekijät olivat lähes poikkeuksetta Ruotsista. Myöhemmin Suomen identiteetin vahvistuessa haluttiin enemmän näyttelijöitä Suomesta, ja ruotsinkielinen teatterikoulu perustettiin ruotsinkielisen teatterin tiloihin vuonna 1908.
Ruotsinkielisen teatterin päämäärä on tarjota mahdollisimman laaja repertuaari yksinomaan ruotsin kielellä. Esitykset ruotsinkielisessä teatterissa vaihtelevat klassikoista moderneihin draamoihin, aina perhenäytelmistä lastennäytelmiin ja stand-upista komedioihin ja tragedioihin. Päämäärä on alusta lähtien ollut innoittaa ja koskettaa yleisöä unohtumattomasti. Vuonna 1996 ruotsalainen teatteri valittiin vuoden teatteriksi. Ruotsalainen teatteri on erityisen kuuluisa musikaaleistaan ja ensimmäinen suuri musikaalimenestys oli Alan Jay Lernerin “My Fair Lady”, jonka sai ensi-iltansa 1959, myöhemmin tämä musikaali rikkoi jopa maagisen 100 000 katsojan rajapyykin. Eräs toinen menestysmusikaali oli vuoden 1964 “Sound of Music”, jota on esitetty myöhemminkin. Hippimusikaali “Hair” oli eräs 1970-luvun suurimpia menestyksiä. Tultaessa 1990-luvulle, “Hype” musikaali räjäytti jälleen potin yli sadan tuhannen katsojamäärällään. Suosittuja olivat myös 2000-luvun alun “Kick” ja “Spin” musikaalit. Helsingin ruotsalaisessa teatterissa on kaksi näyttämöä, päänäyttämö 500 paikan kapasiteetilla, sekä pienempi ja intiimimpi näyttämö 127 paikalla. Teatterilla on myös omat lavastus, ääni, valaistus sekä markkinointiosastot. Tuotantoon palkataan usein myös itsenäisiä toimijoita ja muusikkoja.